Toiminimi vai osakeyhtiö?
Mikä yritysmuoto kannattaa valita kun perustaa yrityksen, riippuu monesta tekijästä. Kaupparekisterin tilastosta selviää, että osakeyhtiö ja toiminimi eli yksityinen elinkeinoharjoittaja ovat suosituimmat yritysmuodot, osakeyhtiö näistä kahdesta suosituin. Paljon nykyisin myös vaihdetaan yritysmuotoa jo toimivissa yrityksissä, etenkin toiminimestä vaihdetaan osakeyhtiöksi.
Toiminimi eli elinkeinonharjoittaja
Toiminimen hyviä puolia ovat nopea ja edullinen perustaminen sekä tarvittaessa myös lopettaminen. Toiminimiyrittäjä eli virallisesti elinkeinonharjoittaja on joko ammatinharjoittaja tai liikkeenharjoittaja. Ammatinharjoittaja harjoittaa omaa ammattiaan ilman kiinteää toimipaikkaa. Liikkeenharjoittajalla taasen on kodista erillinen liiketila eli pysyvä toimipaikka. Liikkeenharjoittajan on ilmoittauduttava kaupparekisteriin, mikäli toimipaikka löytyy, harjoittaa luvanvaraista toimintaa tai on palkattua työvoimaa. Kaupparekisteriin ilmoittautuminen suojaa myös yrityksen nimeä. Perustamisvaiheessa kannattaakin selvittää, ettei nimi ole jo varattuna. Ammatinharjoittajalle riittää halutessaan, että ilmoittautuu vain verottajan tarvittaviin reksitereihin, yleensä ennakonperintä- ja alv-rekisteriin.
Toiminimi on hallinnollisesti keveä yritysmuoto
Hallinnollisesti toiminimi on keveä vaihtoehto. Toiminimiyrittäjän ei tarvitse pitää kokouksia eikä pyöritellä pöytäkirjoja päätöksistä. Yrityksen koosta riippuen ei tilinpäätöstäkään välttämättä tarvitse tehdä. Oman palkkion nostaminen on helppoa yksityisnostoilla, eikä palkanlaskentaa tarvita, ellei ole työntekijöitä. Tosin pitää huomata, että puolisollekaan toiminimiyrittäjä ei voi maksaa palkka, vaan yrityksen verotettava tulo jaetaan työpanosten suhteessa puolisoiden kesken, mikäli puoliso työskentelee yrityksessä. Toiminimi on myös helppo lopettaa, tekemällä siitä maksuttoman lopettamisilmoituksen. Toki kirjanpidollisesti pitää sitä ennen miettiä siirrot yrityksen mahdollisista varallisuuksista ja veloista.
Vastuukysymyksissä pitää huomioida, että toiminimiyritys ei ole erillinen oikeushenkilö eli elinkeinotoiminnan vastuut ovat myös yrittäjän henkilökohtaisia vastuita. Tämä lienee yksi suurimmista syistä, miksi moni valitsee nykypäivän vastuunkantoviidakossa toiminimen sijaan osakeyhtiön yritysmuodoksi. Käytännössä siis yrittäjä vastaa kaikista tekemistään sitoumuksista niin koko henkilökohtaisella omaisuudellaan kuin yritykselle kuuluvalle omaisuudellakin.
Osakeyhtiö
Osakeyhtiön perustaminen on hieman kalliimpaa kuin toiminimen ja perustamisessa tarvitaan sekä perustamissopimus että yhtiöjärjestys. Lopettaminen tapahtuu aina joko selvitystilan tai konkurssin kautta taikka sulautumisen tai jakautumisen kautta. Lopettamiseen kuluu yleensä useampi kuukausi sekä satanen ja lopettaminen vaatii aina myös selvitysmiehen.
Hallinnollisesti osakeyhtiössä vaaditaan päätöksistä pöytäkirjat, tilinpäätös on pakollinen ja tilintarkastajakin vaaditaan tietyn kokoisilta osakeyhtiöiltä. Osakeyhtiöllä on aina oltava hallitus ja halutessaan toimitusjohtaja. Osakkeenomistajien muodostama yhtiökokous käyttää yrityksessä ylintä päätösvaltaa. Lähtökohtaisesti yrityksen on kerran vuodessa pidettävä varsinainen yhtiökokous, jossa käydään läpi mm. tilinpäätös, voitonjako ja vastuuvapausasiat. Lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä yhtiökokouksia. Osakeyhtiölaki määrittelee mitkä asiat kuuluvat yhtiökokouksen päätettäviksi. Hallituksella taasen on yleistoimivalta eli vastaa pitkälti niistä aisoista, jotka eivät kuulu yhtiökokouksen päätettäviksi.
Osakeyhtiön hyviä puolia on mm. osakkeenomistajien rajoitettu vastuu
Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka tarkoittaa sitä, että osakkaan vastuu rajautuu pääsääntöisesti siihen pääomaan, jonka osakas on sijoittanut yritykseen. Vaikka osakkaat eivät pääsääntöisesti ole vastuussa yrityksen tekemistä sitoumuksista tai veloista, on usein etenkin pienissä yrityksissä yrittäjä antanut vaikkapa velkaan henkilökohtaisen takauksen, jolloin vastuu velasta tietysti syntyy. Osakas, hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja voivat myös joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, mikäli on toimittu osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Vahingonkorvausvastuu edellyttää tahallisuutta tai huolimattomuutta toiminnassa. Myös lähipiirin hyväksi tehdyt toimet voivat aiheuttaa vahingonkorvausvastuun.
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eli henkilöyhtiöt, ovat monessa asiassa toiminimen ja osakeyhtiön välimuoto. Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ovat vastuunalaisia, kommandiittiyhtiössä pitää olla vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Henkilöyhtiö pitää aina ilmoittaa kaupparekisteriin ja perustaminen vaatii yhtiösopimuksen ja on hinnaltaan lähempänä osakeyhtiötä. Lopettaminen taasen ei vaadi selvitysmiestä ja lopettamisilmoitus on maksuton. Varoja yrityksestä voi nostaa joko yksityisnostoina tai palkkana.
Vastuunalainen yhtiömies joutuu kantamaan henkilökohtaisesti vastuun myös yhtiökumppanin tekemisistä
Henkilöyhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista eli pitkälti samaan tyyliin kuin toiminimiyrittäjät. Erityisesti pitää huomioida vastuunalaisen yhtiömiehen vastuusta myös toisen yhtiömiehen tekemiin sitoumuksiin. Eli yhtiömies voi joutua henkilökohtaisesti maksumieheksi yhtiön velasta, jonka toinen yhtiömies on ottanut. Tämän vuoksi avoin yhtiö lienee näistä neljästä epäsuosituin yritysmuoto. Kommandiittiyhtiössä on aina oltava myös vähintään yksi äänetön yhtiömies, joka ei osallistu yrityksen päätöksen tekoon, vaan on ainoastaan sijoittanut pääomaa yritykseen. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuukin sijoittamaansa pääomaan.
Niin että mikä yritysmuoto olisi paras?
Kaikissa yritysmuodoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Vaikka henkilöyhtiöistä etenkin avoin yhtiö kuulostaa kovin riskialttiille, on olemassa myös erittäin hyvin toimivia avoimia yhtiöitä. Tämä tosin vaatii todella rautaista luottamusta yhtiökumppanien kesken. Monesti myös erilainen verokohtelu vaikuttaa yritysmuodon valintaan. Esim. varojen nostoa voi suunnitella paremmin osakeyhtiössä ja henkilöyhtiöissä. Tai toisaalta monia henkilökuntaetuja voi hyödyntää sekä osakeyhtiössä että henkilöyhtiöissä, mutta toiminimi jää näissä pitkälti ulkopuolelle.
Toisaalta toiminimellä on helppo kokeilla yrittämistä ja lopettaa yritys keveästi, jos homma ei toimikaan. Jos yritystoiminta taasen lähteekin lentoon, on toiminimi helppo myös muuttaa henkilö- tai osakeyhtiöksi. Jos haluaa kokeilla yritystoimintaa toisen yrittäjän kanssa, on henkilöyhtiö tarvittaessa nopeampi ja edullisempi lopettaa kuin osakeyhtiö tai toisaalta myös helppo muuttaa osakeyhtiöksi. Eli yhden yritysmuodon kanssa ei tarvitse kitkutella koko yrityskaarta, jos jossain vaiheessa toinen yritysmuoto tuntuukin paremmalle vaihtoehdolle.
Parhaan yritysmuodon valintaan vaikutta siis monta eri asiaa. Jos on epävarma mikä yritysmuoto on itselle paras, kannattaa aina konsultoida taloushallinnon tai yritysneuvonnan ammattilaisia, joilta löytyvät vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin.